”Palmuhunaja”, saariston makein siirappi
Jo vuosisatoja sitten La Gomeran alkuasukkaat käyttivät kanarianpalmun mahlaa ”palmuhunajan” valmistamiseen, tuottaen makeaa siirappia ilman minkäänlaisia lisäaineita. Tämä aines on nykyään edelleenkin Kanariansaarten leivonnaisten ja ruokalajien ensiluokkainen perusaines. Haluatko tietää lisää tästä paikallisesta tuotteesta?
Merkittävä saariston symboli
Kanarianpalmu eli ”phoenix canariensis” on maailman lukemattomista palmulajeista ainoa, joka on peräisin Kanariansaarilta. Kanarian alueparlamentin mukaan sitä pidetään saariston kasviston tunnuskasvina.
Jo alkuajoista lähtien Kanariansaarten asukkaat ovat hyödyntäneet tämän puun kaikki osat: varret, lehdet, rungon, hedelmät ja jopa sen juuret. Siitä saadaan muotiin ja sisustukseen käytettyjä elementtejä, polttopuuta ruoanlaittoon ja elintarvikkeita, kuten ”palmuhunajaa”.
Tuote valmistetaan rungon sisältä uutetusta mahlasta. Mahlaa uutetaan raaputtamalla runkoa taltalla. Uuttamiseen käytetään tiettyä tekniikkaa, jotta mahla (tai saaristossa käytetyn nimen mukaan ”guarapo”) valuu rungosta hitaasti ja on siten helpompi kerätä talteen. Sen jälkeen sitä keitetään usean tunnin ajan, kunnes se paksuuntuu ja siitä syntyy ”palmuhunajaa”.
Onko palmun mahla hunajaa vai siirappia?
Vaikka tuottajat ja kuluttajat käyttävätkin tuotteesta nimitystä ”palmuhunaja”, tätä nimikettä ei tunneta Euroopan lainsäädännössä. Tämä johtuu siitä, että sanaa ”hunaja” käytetään ainoastaan silloin, kun puhutaan makeasta luonnollisesta aineesta, jota mehiläiset valmistavat kasvien medestä. Tämän johdosta tuotetta myydään ”siirapin” nimikkeellä.
”Palmuhunajan” alkuperä ja viittaukset
”Palmuhunaja”-nimityksen alkuperä on hyvin vanha. Ensimmäinen kirjallinen viittaus siirapin uuttamiseen La Gomeralla on 1400-luvulta ja sen kirjoitti portugalilainen pappi Gaspar Frutuoso. 1700-luvulla Pedro Agustín del Castillo, kanarialainen historioitsija, kirjoitti myös tästä aiheesta. Sen jälkeen viittauksia on ollut jatkuvasti. Myöhemmin Antonio Quintero Lima (kirjassaan ”Hunaja ja palmu”, 1985) kirjoitti näin: ”Tuotteella on lisäksi virkistävä vaikutus ja sitä käytetään yleensä elimistön puhdistamiseen ja palaantumiseen. La Gomeran saaren asukkaiden mukaan se myös helpottaa vatsavaivoja”.
Tämän johdosta La Gomeran maatalouskehityksen yhdistys on laatinut raportin ”Palmuhunaja-termin käyttöä puoltava selvitys”, jotta Euroopan unionin viranomaiset tunnustaisivat ja hyväksyisivät nimityksen.
Näin siirapinkerääjät toimivat mahlan uuttamiseksi
”Palmuhunajan” valmistustapa on varsin mielenkiintoinen. Ensiksi aloitetaan uuttamalla mahlaa. Jotta tuote pysyisi tuoreena, siirapinkerääjien tulee kerätä yön aikana valunut mahla varhain aamulla. Sateisina päivinä ei suoriteta uuttoa, koska vesi huonontaa mahlaa, jolloin se ei enää sovi keittämiseen.
Lisäksi, jotta mahla olisi mahdollisimman hyvälaatuista, palmuja tulee hyötykäyttää enintään kuuden kuukauden ajan. Näin mahlaa voidaan juoksuttaa edelleen, ilman että se vaarantaa puiden hyvinvointia. Ja kun mahla on uutettu, on suositeltavaa antaa puiden levätä noin viiden vuoden ajan.
Toinen kiinnostava seikka: siirapinkerääjien mukaan siirappia saadaan enemmän pelkästään oksia kasvavasta palmusta, erityisesti silloin, kun se sijaitsee kosteilla alueilla.
”Palmuhunaja” kanarialaisessa gastronomiassa
Tätä ainesta käytetään monin eri tavoin kanarialaisessa keittiössä. Siitä valmistetaan esimerkiksi gomeronia, raikasta ja kotitekoista La Gomeran saaren juomaa, johon tarvitaan ”palmuhunajaa” ja viinistä tislattua alkoholijuomaa yhtä suurin osuuksin.
Sitä käytetään myös paikallisiin jälkiruokiin (kuten ”frangollo”, juustovanukas tai paistettu maito), sekä muihin Kanarian kulinaarisiin tuotteisiin, joissa käytetään sekä perinteisiä että innovatiivisia reseptejä.
Olipa miten hyvänsä, ”palmuhunaja” valloittaa kaikkien makunystyrät. Joko sinä olet maistanut sitä?
