Agulo
Agulo sijaitsee saaren pohjoispuolella, Hermiguan ja Vallehermoson laaksojen välissä ja hieman yli puolen tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista San Sebastián de la Gomerasta. Se on viihtyisä ja viehättävä paikka täynnä historiaa, luontoa ja perinteitä, ja jossa voi irrottautua arjesta patikoimalla Garajonayn kansallispuistossa, ihailla maisemia Abranten näköalapaikalta, tarkastella Roque Blancon luonnonmonumenttia tai seikkailla vanhan kaupungin hyvin hoidetuilla kujilla.
La Gomeran karamelli
Kylä perustettiin 27. syyskuuta 1607, mutta paikka, jolla Agulo nykyisin sijaitsee, asutettiin vasta vuonna 1620. Vuoteen 1739 mennessä rakennettiin kaksi keskeistä rakennusta, kaupungintalo ja San Marcos Evangelistan seurakunta, joka on yksi kylän tunnusomaisimmista rakennuksista. Agulon väkiluku saavutti huippunsa 1960-luvulla, jolloin asukkaita oli 2.747. Nykyään asukkaita on alle tuhat. Kylällä on lähes kahdeksan kilometriä rantaviivaa ja alueen korkein kohta nousee 1.360 metriin.
Agulo oli saaren ensimmäinen paikka, johon saatiin juokseva vesi ja sähkö. Lisäksi sinne rakennettiin saaren ensimmäinen nosto- ja laskulaitteella varustettu laituri tuotteiden vientiä ja tuontia varten. Nykyään paikkaa kutsutaan ”La Gomeran karamelliksi” sen yksityiskohtia myöten huolitellun ulkonäön takia, sekä tunnetun makeistarjonnan ansioista. Paikka sijaitsee suuren basalttimuurin juurella, luonnonmukaisella vihreällä tasanteella meren yllä.
Aguloon tutustuminen
Kahden laakson välissä sijaitseva Agulo jakautuu kahteen hyvin erilaiseen alueeseen; ylä- ja alaosaan. Alimpana lähellä rantaa sijaitsee vanha kaupunki, joka on yksi koko saariston kauneimmista kapeine mukulakivikatuineen, valkoiseksi maalattuine taloineen ja tyypillisine punaisine tiilikattoineen. Talojen ympärillä on puutarhoja, joissa asukkaat viljelevät tuotteita omiin tarpeisiinsa. Näin noudatetaan ekologista ja kestävää elämäntapaa.
Kannattaa myös vierailla José Aguiarin Casa del Pintorissa, jossa tällä hetkellä sijaitsee Filii Christi -teemamuseo, sekä Plaza de Leoncio Bento -aukiolla. Aguiar syntyi Kuubassa, mutta varttui Agulossa. Hänestä tuli yksi Kanariansaarten kuuluisimmista taidemaalareista ja hänen sanotaan maalanneen 1900-luvun parhaat espanjalaiset seinämaalaukset. Useita vuosia taiteilijan asuinpaikkana toiminut rakennus on muutettu museoksi, kirjastoksi ja näyttelysaliksi. Aguilon auko on puolestaan yksi paikallisten asukkaiden ja turistien suosituimmista kohtauspaikoista.
Abranten näköalapaikalta, joka sijaitsee samannimisen kallion huipulla, avautuvat mahtavat näkymät koko Aguloon ja sen kolmelle tärkeimmälle alueelle: El Charco, Las Casas ja hieman kauempana sijaitseva La Montañeta. Maisemaa voi ihailla upealla lasisella näköalatasanteella, jolla tuntee leijuvansa ilmassa. Hyvin lähellä Abrantea sijaitsee Roque Blancon luonnonmonumentti: Se käsittää 27 hehtaaria puhdasta luontoa, jossa kasvaa alueella hyvin harvinaisia kasveja, kuten mansikkapuu. Muita alueen nähtävyyksiä ovat Las Rosasin pato, rauhallinen luonnon ympäröimä vesiallas, jonka äärellä voi nauttia lintujen laulusta, tai Montaña del Dineron näköalapaikka.
Las Hogueras de San Marcos
Agulossa voi tutustua La Gomeran saaren ainutlaatuisiin perinteisiin, kuten San Marcosin kokot. Joka huhtikuun 24. päivän aattona väkijoukko kerääntyy Agulon kaduille hyppimään katajapuusta tehtyjen kokkojen yli. Kadut täyttyvät puulle ominaisesta tuoksusta. Tämä paikallinen perinne juontaa juurensa vuosisatojen taakse. Silloin kylän kadut muuttuvat yöllä tulen, musiikin ja uskonnollisten rituaalien näyttämöiksi.
Agulossa syntyi Antonio Marcos Chinea Hernández. Hän oli nyrkkeilijä, joka osallistui vuoden 1968 olympialaisiin Mexico Cityssä ja on toistaiseksi ainoa La Gomeralla syntynyt olympialaisiin osallistunut urheilija. Chinean lisäksi Agulossa on syntynyt runoilijoita ja kirjailijoita, kuten Cesarina Bento Montesinos, Pedro Bethencourt Padilla ja hänen veljensä José ja Antonio Jesús Trujillo Armas.
